Pikakertaus: yhdysmerkki ja ajatusviiva

Pikakertaus Kommentit (0)

Tuottavatko viivat sinulle ongelmia? Etkö muista, milloin käyttää viivaa, minkä pituista tai tuleeko siihen välilyönti ja mihin kohtaan? Tässä artikkelissa kerron vastaukset juuri noihin kysymyksiin.

Jotkut saattavat nyt miettiä, onko sillä mitään väliä, koska asia tulee yleensä selväksi. Tähän vastaan, että riippuu kontekstista. Huolitellussa asiatekstissä tietenkin myös viivojen olisi syytä olla kunnossa, samoin asiallisuuteen ja asiantuntevuuteen pyrkivissä blogeissa.

Olen sitä mieltä, että viivan pituus on tekstin hienosäätöä. Jos pituus on oikea, hienoa, jos ei, maailma tuskin siihen kaatuu. Sen sijaan viivan paikkaan kannattaa kiinnittää huomiota, koska sen hallinta kuuluu mielestäni ihan perusosaamiseen. Puuttuva, ylimääräinen tai väärässä paikassa oleva viiva saattaa ärsyttää valveutunutta lukijaa. Onneksi sen käyttö on helppoa. Eli jos haluat hifistellä, lue koko artikkeli. Jos haluat oppia vain perusasiat, sinulle riittää lyhyen viivan osuus.

Lyhyen viivan käyttö

Ensin käsittelen lyhyttä viivaa eli yhdysmerkkiä (-), joka tunnetaan myös nimillä tavuviiva ja väliviiva. Sitä käytetään muun muassa seuraavissa tapauksissa:

Kun yhdyssanan rajalla on sama vokaali

ala-aste
tasa-arvo
koti-isä


Kun yhdyssanan osana on erisnimi

Sirpa-mummo
pikku-Petteri
Katniss-parka

Jukka-Pekka
Korhonen-Virtanen
Cheek-fani


Kun yhdyssanan osana on numero, kirjain tai merkki

18-vuotias
a-kirjain
@-merkki


Kun yhdyssanan osana on lyhenne

F1-kilpailu
tv-ohjelma
FB-postaus


Kun merkitään poistoa

nousu- ja laskuhumala (=nousuhumala ja laskuhumala)
etu- ja sukunimi (=etunimi ja sukunimi)
korva-, nenä- ja kurkkutaudit (=korvataudit, nenätaudit ja kurkkutaudit)

Entä milloin jätetään väli?

Moni tuskailee tämän asian kanssa, mutta oikeasti sääntö on helppo ja yksinkertainen. Jos yhdyssanan alkuosassa on välejä, jätä väli myös ennen yhdysmerkkiä.

Me Naiset -lehti [vertaa: Sport-lehti]
hällä väliä -asenne
pro gradu -työ
aivot narikkaan -viihde

VINKKI Word saattaa avuliaasti korjata lyhyen viivan automaattisesti pitkäksi, jos sitä ennen on välilyönti. Kannattaa katsoa, tekeekö oma versiosi näin. Automaattisen korjauksen saa pois päältä kieliasetuksista.

Ajatusviivan käyttö

Pitkää viivaa eli ajatusviivaa (–) käytetään, jos halutaan ilmaista ääripääarvoja tai osapuolia. Ääripääilmauksia voivat lukujen lisäksi olla nimet ja sanat. Ääripääilmauksen bongaat miettimällä, kertooko se jonkin olevan jostakin johonkin tai jonkin kahden osapuolen välinen.

Ajatusviiva lukujen välillä

5–10 euroa
11.–15.4.
sivut 20–45

klo 8–16
lopputulos 1–1
vuosina 2015–2018


Ajatusviiva nimien välillä

Masonin–Dixonin linja
rataosuus Helsinki–Tampere
ottelu HJK–HIFK


Ajatusviiva yhdyssanoissa

Ääripääilmaus voi olla myös yhdyssanan alkuosa. Tällöin ajatusviiva tulee ääripääilmausten tai osapuolten väliin ja alku yhdistetään lyhyellä väliviivalla yhdyssanan loppuosaan. Älä jätä tällöin välejä, koska niitä ei ole alkuosassakaan.

3–6-vuotiaat
1980–1990-luvulla
Suomi–Ruotsi-maaottelu


VINKKI Jos et löydä ajatusviivaa näppäimistöstäsi, voit tehdä kuten minä: googlettaa sen ja kopioida tekstiin. Rajakohtailmauksissa on myös mahdollista korvata ajatusviiva lyhyellä väliviivalla ja jättää sen molemmin puolin väli. Näin saatetaan tehdä myös esimerkiksi tv-tekstityksissä, joissa viivan pituus saattaa teknisistä syistä vaihdella.

5 ‐ 10 euroa
vuosina 2015 ‐ 2018
Masonin ‐ Dixonin linja


HUOM: Yllä olevat lyhyet viivat saattavat näyttää kummallisilta, koska WordPress yritti vaihtaa ne väkisin ajatusviivoiksi, koska niiden ympärillä on välit. Käytin yhdysmerkin html-koodia, joka nähtävästi näyttää hieman erilaiselta.

Lisäksi ajatusviivaa voi käyttää myös välimerkkinä virkkeen sisällä erottamassa irrallista lisähuomautusta. Kyseessä on tehokeino, ja jotta sen teho ei katoa, sitä kannattaa käyttää harvoin ja harkiten. Sen ympärille jätetään väli.

Tein tänään sudokuja – uskokaa tai älkää – ja kyllä tekikin hyvää pyöritellä numeroita.

Ajatusviiva on yleinen myös otsikoissa. Ajatusviivan jälkeinen osa voi alkaa joko isolla tai pienellä alkukirjaimella.

Puhekieli blogeissa – joo vai ei?

Jos sä muistat tämän, sä et ärsytä muita – Sananen sä-passiivista

***

PS. Haluatko tietää myös viisi viivavirhettä? Kannattaa liittyä uutiskirjeen tilaajaksi. Tämän perjantain aihe on juuri se.

(Visited 1 times, 1 visits today)

» Pikakertaus » Pikakertaus: yhdysmerkki ja ajatusviiva
11.04.2019

, , , ,



Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä.

« »